Suunnistuskartta 05/2021 / Jussi Silvennoinen

          

 

Raikuun alueen historiaa


Vanhimmat jäljet Raikuun historiassa ovat kivikaudelta. Raikuu oli vielä uuden ajan alussa matala salmi. Maankohoaminen ja vedenpinnan laskun seurauksena salmi kasvoi kuitenkin vähitellen umpeen.

Henrik Porthanin merkitsemän tiedon mukaan paikkakuntalaiset kaivoivat Raikuun, Pistalan ja Nurmitaipaleen kanavat ilman kruunun rahoitusta 1700-luvun puolivälissä. Turun rauhan raja 1743 kulki Kerimäen pitäjän keskeltä, Raikuun kanavasta tuli Ruotsin ja Venäjän rajaseutua.

Kanavien kaivaminen lyhensi matkaa Orivedeltä Saimaalle noin seitsemän peninkulmaa. Kanavaa perattiin 1858-1859 valtiovallan tuella. Laivaliikenteelle kanava oli kuitenkin liian matala, kanavasta muodostui kuitenkin tärkeä uitto- ja pienveneväylä. Kanavalle rakennettiin jo Kustaa III:n sodan 1788-90 aikana varustuksia. Linnoittaminen jatkui venäläisten toimesta I maailmansodan aikana, jolloin se oli osa Pietarin puolustuslinjaa.

Kanava-alueen Salpalinja-linnoitteet liittyvät pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-41 Suomen itärajan turvaksi rakennettuun Salpalinjaan. (Lainaus: Museovirasto)

Ratamestari Pekka Inkerin lausunto

Suunnistuksen pitkän matkan ja viestin aluemestaruuskilpailut suunnistetaan uunituoreella kartalla, joka valmistunut toukokuussa 2021. Kartta on Jussi Silvennoisen käsialaa.
Alueella ei ole ennen järjestetty suunnistuskilpailuja.
 
Kilpailualue on päasiassa hyväkulkuista ja hyvän näkyvyyden omaavaa mäntymetsää. Maasto pitää sisällään teräviä harjuja, korkeuserojen ollessa 30-40m, suppamaastoa ja tasaista kangasta.
 
Alueesta tekee poikkeuksellisen lukuisat Salpalinjan kaivannot ja  Venäjän vallan aikaiset kaivannot. Taisteluhautaa löytyy kartan alueelta n 8,7km.
 
Viestikilpailu suunnistetaan keskimatkan ratamittojen mukaan.
 

Maastokuvia

 

 

raikuu pre9

raikuu pre17

 raikuu pre5